Perinteisiä, historiallisia ravintoloita toimii Helsingissä nykyisinkin ja näitä ovat muun muassa Esplanadin kappeli, Savoy-ravintola. Seurasaaren ravintola ja Walhalla, Kosmos ja Elite. Ravintolatoiminnan historiasta löytyy paljon kieltoja ja kommervenkkejä.
Ravintolatoiminnan synty Suomeen
Suomalaiset ravintolat aloittivat toimintansa 1800-luvun taitteessa lähinnä ulkomaalaisten keittiömestarien voimin. Helsingistä löytyi sekä eurooppalaisia että venäläisiä ravintoloita. Yhteiskunta oli käytännössä jaettu kahteen osaan, eli uskottiin, että sivistyneistö osaa käyttää alkoholia, mutta alemmat yhteiskunnat eivät joidenkin mielestä osanneet. Maaseudun autioituminen toi mukanaan nopeasti kehittyvän kaupungistumisen ja elintason kohoamisen.
Sotavuodet ja sotavuosien jälkeinen ravintolatoiminta
Sotavuosien aikana hotellien asiakkaat olivat pääasiassa Suomen omia 
kansalaisia ja vieraina olivat myös saksalaiset sotilasvirkamiehet ja sotilaat. Palkkojen kohotessa nousi myös elintaso, jolloin suomalaiset suuntasivat asiakkaiksi ravintoloihin ja hotelleihin. Elintarvikkeiden säännöstely päättyi vuoteen 1952, joka oli myös Suomen olympiavuosi.
Olympialaiset antoivat ulkomaisille vierailijoille paitsi kattavaa tietoa Suomesta myös mahdollisuuden vierailla suomalaisissa hotelleissa ja ravintoloissa. Jokainen maakunta toi esiin omia perinneruokiaan ja kaikki tarjolla ollut lämmin ruoka tehtiin pääosin alusta alkaen itse. Tarjolla oli muun muassa kalaa, kanaa, metsälintuja, salaatteja ja suomalaisia marjoja.
Nykyiset puolivalmisteet ja valmisruoat löysivät tiensä suomalaisiin ruokapöytiin vasta 1980-luvulla.
1970-luvulla Suomeen rakennettiin lomahotelleja ja 1980-luvun lopulla suuret ulkomaiset hampurilaisketjut, kuten McDonalds vyöryivät Suomeen. Suomen ensimmäinen suuri pikaruokaketju perustettiin jo vuonna 1966 Turkuun ja sieltä se laajeni muihin kaupunkeihin. Pizzerioita ja baareja löytyi jokaisesta Suomen kaupungista. Erityyppisten ravintoloiden tarjonta lisääntyi, mukaan tulivat gourmet-ravintolat, pubit, pikaruokaa tarjoavat kahvilat ja etniset ravintolat. Nykyään 2010- ja 2020 -luvuilla ravintolat palkkaavat ihmisiä erilaisiin toimenkuviin enemmän kuin koskaan. Kokkien tarve on jatkuva, ja erityisesti suositaan aitoa, lisäaineetonta luomuruokaa. Perinteiset suomalaiset herkut, kuten lihapullat, keitot, perunamuusi ja, kotipulla ovat monien ravintoloiden suurimpia ja myydyimpiä herkkuja.
