Ravintoloiden keskinäinen kilpailu

[ivcs]
Type: article
Parent page: Historialliset ravintolat -osio
[/ivcs]

1980-luku ja ravintoloiden ruokamyynnin kasvaminen

1980-luvulla ravintoloiden määrä lisääntyi Suomessa, ja niiden tarjonta monipuolistui. Yhtäkkiä katukuvassa alkoi näkyä kalaravintoloita, kasvisravintoloita ja perinteistä suomalaista ruokaa tarjoavia ravintoloita, jotka usein toimivat myös pitopalveluyrityksinä. Suomeen tulleet maahanmuuttajat perustivat omaan kulttuuriinsa kuuluvia ravintoloita, ja yhtä aikaa sekä eurooppalaisten että esimerkiksi Aasialaisten ravintoloiden osuus oli Suomessa hyvin korkea. Samaan aikaan Alko kevensi anniskeluohjeitaan ja kaikenlainen tiukka valvonta sekä byrokratia alalla väheni. Hovi- ja vahtimestareiden työnkuva loppui tai muuttui monissa ravintoloissa toisenlaiseksi. Käytännössä ravintolat eivät enää asettaneet tiukkoja sääntöjä asiakkaidensa ravintolakäyttäytymiselle- ja pukeutumiselle, vaan ravintolaan sai tulla nauttimaan hyvästä ruoasta ja tunnelmasta juuri sellaisena kuin itse tahtoi.

Ennen internetin aikakautta useimmat naistenlehdet ja erilliset ruokaan erikoistuneet lehdet tekivät kaikenkattavia ravintola-arvosteluita ja ruokajuttuja. Asiakkaille haluttiin valmistaa myös erillistä gourmet-ruokaa suuren maailman malliin. Ruoka-annosten ulkonäköön ja esille laittamiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota, jonka ohella ravintoloista haluttiin tehdä visuaalisesti huomiota herättäviä paikkoja, joissa asiakkaat viihtyvät.

Ravintolat ja 1990-luvun lama

1980-luvun loppupuolella elettiin ravintoloiden kulta-aikaa, juuri ennen suomalaista yhteiskuntaa hetken aikaa koetellutta 1990-luvun lamaa. Laman vaikutukset tuntuivat erityisesti palvelualoilla ja monia liiketoimintasuunnitelmia jouduttiin hetkeksi jäädyttämään. Onneksi suuremman laman vaikutukset rajoittuivat 1990-luvun alkuvuosiin, ja 1980-luvulla alkanut kulutusjuhla pääsi uudelleen nousuun.

Nuoret aikuiset asiakkaina

Ravintoloiden asiakaskunta laajeni ja monipuolistui. Uutena asiakasryhmänä

paikkansa valloittivat nuoret, trenditietoiset ja kokeilunhaluiset asiakkaat. City-kulttuuri kukoisti ja hyvin toimeentulevat nuoret aikuiset olivat monilla isommilla paikkakunnilla se tärkein kohderyhmä. Ravintolaan tultiin työlounaalle ja hyvän palvelun lisäksi tärkeää oli erityisesti sijainti.

Ruoka ja viini yhdistyvät

Luomuruoka, lähiruoka ja erityiset, aidot maut, kuten esimerkiksi saaristolaisruoka tai tiettyyn kulttuuriin pohjautuva ruoka yleistyivät. Ravintolat tarjosivat sekä klassisia viini- ja ruokayhdistelmiä, kuten myös uusia, makuelämyksiä herätteleviä yhdistelmiä. Viinien käyttö ruokailun yhteydessä ei ollut enää hienostelua, eikä Alko valmiine viinilistoineen ollut enää ravintoloiden ainoa viinientuottaja. Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, jolloin monet ravintoloitsijat alkoivat ostaa halumansa viinit suoraan viinintuottajilta. Ravintoloiden valikoimat kasvoivat ja monipuolistuivat nopeasti. Internetin aikakausi toi mukanaan erilaiset, suositut viinipalstat ja blogit.